Kuvia arkeen – Miksi? Osa 1.
Olette varmaan huomanneet, että käytän usein kuvia työssäni. Tämä ei ole mikään äkillinen päähänpisto, vaan parinkymmenen vuoden ajan kehittynyt luonnollinen osa työtä. Itse olen todennut, että kuva on miltei välttämätön väline erityislasten kanssa työskennellessä. Jos ei välttämätön, niin erittäin hyödyllinen.
Kun nykyisin perustelen opettajille, miksi kuvia kannattaa käyttää oppilaan arjessa koulumaailmassa, olen käyttänyt usein vertausta liikenteestä. Olet opetellut merkkien sisällön mitä ne tarkoittavat. Tiedät, että tie on kapenemassa, pysäköinti on kielletty. Mistä tiedät sen? Olet opetellut, mitä liikennemerkin sisältö tarkoittaa, ja miten sen nähtyä pitää toimia. Pitääkö hidastaa? Kielletty ajosuunta? Aaaa.. tähän sopii pysäköidä.
Mieti, että olet lähdössä aamulla töihin tai kouluun (jos olet opiskelija). Tulee muutama muuttuva tekijä. Itse asiassa sinulla ei ole hajuakaan milloin seuraava bussi lähtee. Menet pysäkille odottelemaan määrittämättömäksi ajaksi. Tuleeko levoton olo? Pääset perille. Mutta: Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut sinulle, kuinka kauan työpäiväsi kestää, tai mitä pitäisi tehdä. Et oikein ymmärrä puhuttua kieltäkään, saat ilmaistua parilla opitulla sanalla ajatuksiasi. Milloin pääset syömään lounasta? Don´t know. Me aikuiset tiedämme nämä asiat, koska meillä on sopimukset, tieto käytettävästä ajasta ja osaamme seurata ajankulkua. Lapsi ei näitä asioita osaa eikä ymmärrä. Jos hänellä on tämän lisäksi kuormitusta aistisäätelyn vaikeuksista, niin ei ihme, että epämääräisyys keittää.
Jos lapsella on kehityksen erityisvaikeutta, kuvan tuki on hänelle se yksi keino, joka arkeen suotakoon. Että pystymme ennakoimaan hänelle, mitä tapahtuu (ei tule kiukkua). Että hänelle tulee pysyvyyttä, rutiinia, selkeyttä. Että hän voi rauhoittua arjen ”olemiseen”. Kuvien hyöty liittyy niin moneen asiaan. Puheterapeutit osaavat kertoa, miksi kuvia käytetään puheen ja kielen kehityksen tukena tai korvaavana menetelmänä. Minulle toimintaterapeuttina kuvat ovat väline oppia sisäistämään arkitaitoja (vessakäynnit, pukeminen, astianpesukoneen täyttö, ruoan valmistus, läksyjen teko, harrastukseen lähtö.) Kuvat ovat väline helpottamaan siirtymätilanteita. Vauva-aika voi tuntua nykyisen suhteellisen hektisen elämän aikana puuduttuvalta, mutta se on tärkeä vaihe lapsen kehitystä. Kuva tukee siis säännöllistä, erittäin tärkeää arkirytmiä. Pitäkää siitä kiinni! Ymmärrätte tämän tärkeyden, jos mietitte lasta joka kasvaa alkoholistivanhempien kasvattamana. Elämä on valitettavasti resuista, turvatonta ja ennakoimatonta, siitä puuttuu rutiini ja struktuuri. Pohja rakennetaan silloin kovin hauraalle maaperälle.
Jäsentäkää siis päivän kulkua kuvilla. Erityislapsi, jolla on vaikeutta ymmärtää puhetta ja ohjeita, kuka ei pysty keskittymään meneillä olevaan asiaan, hyötyvät niistä. Autisminkirjon lapset, niin päiväkodissa kuin koulussa, tarvitsevat niitä. Puhumaton lapsi – välttämätöntä. Vuoropäivähoito – huh! Käytä ajastinta, ensin-sitten pohjaa apuna. Jäsennä hahmotusvaikeudesta kärsivän lapsen ympäristöä ja elämää helposti: kuvilla. Kuvien käyttö helpottaa taitojen omaksumista sekä uusien oppimista. Ajattele, jos on näin helppo keino ”buustata” lapsen itsetuntoa. Minä osaan ja pystyn! Tarvitseeko näitä kuvia vielä enemmän perustella? Okei, kiitos! Kirjoitan näistä tarkemmin myöhemmin lisää 🙂 T: Marika